top of page
Search

đŸ’«KODINHAKUILMOITUSđŸ’« TerveisiĂ€ Åsan sijaiskodista

Åsa loukutettiin syksyllĂ€ 2021 kahden pentunsa kanssa ja vietiin Tolkkisten kissatalolle. Pennut lĂ€htivĂ€t sittemmin maailmalle ja arka Åsa jĂ€i yksin. PientĂ€ edistystĂ€ alkoi tapahtua, mutta melko hitaasti.

PÀÀtimmekin, ettĂ€ Åsa tulee luokseni sijaiskotiin ennen oman loppuelĂ€mĂ€n kodin etsintÀÀ. Ja nĂ€in reipastumismatka aloitettiin erÀÀnĂ€ erittĂ€in lumisena pĂ€ivĂ€nĂ€ tammikuussa 2022. Siirtyminen koppaan tapahtui paniikkikakan saattelemana. Niin paljon pelotti ja jĂ€nnitti.


Muutama pĂ€ivĂ€ meni eri piiloissa. Tukin ahtaimpia niistĂ€, mutta paikkoja löytyi lisÀÀ. Miten pieneen tilaan kissa voikaan mahtua. Syötin vĂ€lillĂ€ jopa lusikasta ruokaa piiloon oikean ruokakipon pysyessĂ€ koskemattomana. Onneksi kelpasi. Laatikolla Åsa kĂ€vi kuitenkin öisin ja siitĂ€ tiesin, ettĂ€ kyllĂ€ tĂ€mĂ€ tĂ€stĂ€.


ErÀÀnĂ€ pĂ€ivĂ€nĂ€ Åsa sitten ilmestyikin syömÀÀn ruokakipolle. Piilottelu vĂ€henikin nopeasti ja nyt reilua kuukautta myöhemmin piilopaikat ovat taakse jÀÀnyttĂ€ elĂ€mÀÀ. NykyÀÀn turvapaikka löytyy tarvittaessa sohvan tai sĂ€ngyn alta, eikĂ€ kumpikaan ole ahdas. MikĂ€ edistys!


Olohuone tuli nopeasti tutuksi ja pÀÀtin avata oven eteisen puolelle. Ei mennyt aikaakaan, niin Åsa lĂ€hti ujostelematta tutkimusmatkalle makuuhuoneeseen asti. SiitĂ€ lĂ€htien ovet ovat pysyneet auki ja Åsa liikkunut mielellÀÀn ympĂ€ri asuntoa.



Åsa seuraa tekemisiĂ€ni ja on mukana monessa. Haluaa olla lĂ€hellĂ€, mutta kuitenkin itse mÀÀrittelemĂ€nsĂ€ vĂ€limatkan pÀÀssĂ€. Syömme nykyÀÀn aamupalan samaan aikaan lĂ€hellĂ€ toisiamme. Åsa ei lĂ€hde karkuun, kun kĂ€velen rauhallisesti ohi ja rĂ€pyttelemme usein hitaasti silmiĂ€mme puolin ja toisin. Åsa syö herkkutahnaa sormesta ja tulee huiskaleikin innoittamana melkein viereen. Kerran hĂ€n jopa hyppĂ€si sĂ€nkyyn ja katsoi suoraan silmiin. YmmĂ€rsin nopeasti mistĂ€ oli kyse, eli aamupala oli myöhĂ€ssĂ€. Niin kotikissamainen tapahtuma :)


Åsa on todella leikkisĂ€. Rakastaa pallon perĂ€ssĂ€ juoksemista ja pieni majava on lempilelu. VĂ€lillĂ€ vieritĂ€mme palloa edestakaisin kun parhaatkin kĂ€si- ja tassupalloilijat. VielĂ€ en kuitenkaan pÀÀsÀÀntöisesti kelpaa kaveriksi muussa kun huiskaleikissĂ€. Åsa leikkii siis edelleen mielellÀÀn itsekseen. Potta-asiat sujuvat mallikkaasti ja ruoka maistuu (kunhan on hyvÀÀ). Åsa on hieman nirso ruoan suhteen, mutta nirsoiluhan on tuttua kotikissojen keskuudessa, joten mielestĂ€ni se on vain hyvĂ€ merkki : )


Åsaan ei saa koskea, enkĂ€ ole kuullut hĂ€nen kehrÀÀvĂ€n reilun kuukaudenkaan jĂ€lkeen. Minulla on kuitenkin vahva usko siihen, ettĂ€ ajan kanssa Åsasta kuoriutuu hellĂ€ kehruukone. Ihmiskontakti on aiemmin selkeĂ€sti ollut minimaalista, eikĂ€ Åsa tiedĂ€ miten ihanalta rapsuttaminen ja ihmisen lĂ€heisyys voi tuntua.



Åsa on vielĂ€ myös erittĂ€in arka muita ihmisiĂ€ kohtaan. Minuun hĂ€n on tottunut, mutta kĂ€yttÀÀ tuttuja turvapaikkojaan vieraiden tullessa kylÀÀn. Suurin myönnytys on ollut ystĂ€vĂ€ni 11 -vuotiaan tyttĂ€ren lĂ€snĂ€ ollessa. Åsa oli koko vierailun ajan pöydĂ€n (!) alla ja nuuhkaisi jopa tytön kĂ€ttĂ€. NĂ€ennĂ€isesti pieni asia, mutta kuitenkin merkittĂ€vĂ€. Tyttö rakastaa kissoja ja Åsa varmasti aisti tĂ€mĂ€n.


TyötÀ on siis vielÀ jÀjellÀ ja kÀrsivÀllisyyttÀ tarvitaan edelleen. Reilussa kuukaudessa on kuitenkin tapahtunut mieletön muutos. MitÀ ihania asioita tulevaisuus tuokaan tullessaan omassa loppuelÀmÀn kodissa!



316 views0 comments

Recent Posts

See All
bottom of page