Eräänä pimeänä lokakuun iltana Tolkkisten kissatalolle tuotiin rähjäinen ja väsynyt kissa. Kissa oli selkeästi sairas, mutta sen annettiin ensin levätä rauhassa ja kerätä voimia ensimmäinen yö. Seuraavana päivänä kissaa tarkemmin tutkittaessa sen todettiin olevan erittäin flunssainen - hengitys rohisi, nenä vuosi ja silmät rähmivät. Myös hampaat olivat huonossa kunnossa.
Alusta alkaen Chapliniksi nimetty kissa sulatti kaikkien sydämet; tämä resuinen, reissussa rähjääntynyt kissa rakasti kaikkia ihmisiä, ja kaikki Chaplinin tavanneet rakastivat sitä!
Chaplin oli lempeä ja kiltti, ja olisi viihtynyt vaikka kuinka kauan sylissä rapsuteltavana.
Ensimmäisenä täytyi kuitenkin saada Chaplin hoidettua kuntoon. Flunssaa hoidettiin antibiooteilla ja rähmiviä silmiä puhdistettiin säännöllisesti. Tämän lisäksi Chaplin pääsi hammashoitoon, jossa jouduttiin poistamaan kaikki sen kulmahampaat.
Paraneminen edistyi, vaikka sitkeän flunssan jäljiltä Chaplinille jäikin muistoksi krooninen nuha. Viimeisenä vuorossa olivat vielä rokotukset ja kastrointi, ja sen jälkeen olikin jo aika alkaa etsiä Chaplinille omaa loppuelämän kotia.
Uusi koti löytyi nopeasti, ja Chaplin muutti uuteen kotiinsa itsenäisyyspäivänä. Chaplin elää nykyään rauhallista kotikissan elämää kodissa, jossa sen terveydestä ja tarpeista huolehditaan, ja silityksiä ja hellyyttä saa päivittäin rajattomasti.
Parasta mitä Chaplin tietää, on ottaa nokoset emännän rinnan päälle asetetulla PUNAISELLA fleece-peitolla! Muitakin värejä on kokeiltu, ja Chaplinin kommentti niille on jyrkkä EI. Ainoa nokosia häiritsevä tekijä on jääkaapin oven aukaisu.