Muutimme Haikkooseen noin kymmenen vuotta sitten. Perheeseemme kuului kolme kissaa, jotka vielä siihen aikaan saivat ulkoilla vapaasti.
Vuosien saatossa alue kuitenkin muuttui maalaiskylästä vilkkaaksi lähiöksi. Suuri suru kohtasi meitä, kun yksi kissoistamme Arttu jäi eräänä päivänä auton alle. Tämän jälkeen kissoistamme tuli sisäkissoja.
Kissamme Hermanni ja Siiri sopeutuivat suhteellisen hyvin sisällä oleiluun, mutta halusimme kuitenkin tarjota heille enemmän virikkeitä. Samoihin aikoihin saimme myös tietää tulevasta perheen lisäyksestä, kun perheeseemme olisi samana kesänä saapuva pieni pörröinen Kaarlo kissanpentu Tolkkisten kissatalolta.
Päätimme tehdä kissa-aitauksen. Aitauksesta halusimme tarpeeksi ison, että kissoilla olisi hyvin tilaa. Halusimme myös, että aitaukseen olisi helppo päästä, eikä kissoja tarvitsisi aina kantaa sinne oven kautta. Kolmantena toiveena oli, että kissat pääsisivät livahtamaan aitauksesta myös talon alle. Talomme on vanha rossipohjainen rintamamiestalo, jonka alla on suuri, koko talon kattava tyhjä, hiekkapohjainen tila. Siellä kissojen on hyvä kulkea haistelemassa ja tutkimassa. Näiden toiveiden takia ainoa vaihtoehto aitaukselle oli talomme pihanpuoleinen pääty.
Päädyssä oli vain yksi ikkuna, joten aitauksen toteutukselle jäi hyvä tila. Päädyssä sijaitsevasta ikkunasta kissat pääsisivät aitaukseen ja samalla kohtaa olevasta tuuletusaukosta talon alle. Muut alapohjan tuuletusaukot peitimme verkolla.
Aitauksen rakentamisessa tarvitsimme työkaluina käsisahan, vasaran, akkuporakoneen, suorakulman, vatupassin ja rullamitan. Kovin tarkkaa suunnitelmaa tai piirrustuksia emme tehneet. Materiaaleina käytimme painekyllästettyä puuta, haponkestäviä terassiruuveja, sinkittyjä tolppajalkoja, valokatetta, vihreäksi maalattua jänisverkkoa ja u-nauloja. Nämä kaikki haimme paikallisista porvoolaisista yrityksistä.
Työn aloitimme tekemällä runkokehikon seinää vasten. Kiinnitimme kehikon seinään haponkestävillä ruuveilla. Tämän jälkeen löimme maahan sinkittyjä tolppajalkoja, joihin saimme kätevästi kiinnitettyä aitauksen kulmatolpat. Seinäkehikon ja kulmatolppien ympärille rakensimme aitauksen kehikon. Työtä tehdessä huomasimme, että tolppajalkojen lukumäärää ei kannata säästellä, jotta aitauksesta tulee tarpeeksi tukeva. Kattokehikosta teimme hieman kaltevan, jotta vesi ja lumi valuvat katolta pois.
Kattorakenteeseen kannattaa myös laittaa tarpeellinen määrä tukipuita, jotta katosta tulee riittävän kestävä. Vesikaton materiaalina käytimme valokatetta. Aitauksen pohjan ja reunan katoimme laudoilla. Kun aitauksen kehikko oli valmis, kiinnitimme verkon u-nauloilla. Nauloissa ei kannata jälleen säästellä, jotta verkko pysyy tukevasti kiinni. U-naularivistöt peitimme ohuemmalla puulistalla viimeistellyn lopputuloksen aikaansaamiseksi. Aitauksen yhdelle sivulle teimme oven, jotta aitaukseen pääsisi myös ulkokautta.
Oveen laitoimme varmuuden vuoksi lukon.
Aitauksen sisustukseksi teimme erilaisia kiipeily- ja oleskelutasoja kissoille.
Lopputulos oli erittäin tykätty ja kissat ovatkin ulkoilleet aitauksessa päivittäin vuoden ympäri. Se, että kissat pääsevät suoraan ikkunasta aitaukseen on todella kätevää ja isäntäväkikään ei rasitu pienestä ravaamisesta. Talvella pientä lisäelämystä kissoille on tuonut aitauksen läheisyyteen sijoitettu lintulauta.
Lisätietoja voi kysellä sähköpostilla laine.jokke(at)gmail.com
- Jokke ja Heidi