Viimeisimmän eläinsuojelulain tullessa voimaan vuonna 1996 alkoivat eläinrakkaat ihmiset, suomalaisille tyypilliseen tapaan, järjestäytyä yhdistyksiksi; aika moni eläinsuojeluyhdistys viettääkin näinä aikoina juhlavuottaan. Näin myös Porvoonseudun eläinsuojeluyhdistys PSEY ry. perustettiin 25 vuotta sitten. Taloudelliset edellytykset yhdistyksen toiminnalle luovat sen kannatusjäsenet, käytännön toiminnasta vastaavat aktiivijäsenet.
PSEY:n ylläpitämässä Tolkkisten löytöeläinkodissa on asukkeina pääasiallisesti kissoja, joiden hyvinvointi on toimintamme ydin. Tolkkisten kissatalo erottuu edukseen monista löytöeläintaloista kodikkuudellaan. Kissat oleskelevat jokainen omassa tilavassa huoneessaan, joista lähes kaikista on näköala vähintäänkin naapuriin.
Perinteinen karanteenialue on siis muuttunut hoitolatason avaruudeksi, jonka sisustusta muunnellaan jokaisen kissan erityistarpeiden mukaan.
Me aktiivijäsenet ruokimme, kuokimme ja lääkitsemme, kohtaamme välillä kynsiään ja hampaitaan väläytteleviä uhmakkaita kissimirrejä, mutta hetkittäin saatamme myös vain istua kissa sylissä, sen kohtalon kirvoittamat kyyneleet silmissä. Tämä yhdistys ei ole lukupiiri, musakerho eikä kielikylpy, vaan halutessamme kaikkea sitä ja vielä vähän enemmän. Siinä toisessa siviilissä toimimme erilaisissa ammateissa, ja pian huomaamme kokemuksemme hyödyttävän yhdistyksen tarpeita - ja päinvastoin! Opimme toisiltamme uutta ja teemme monia asioita ensimmäistä kertaa elämässä.
Uteliaisuus ja rohkeus ruokkivat toisiaan keskuudessamme. Tärkeiden hetkien edessä ei ole vaikeuksia löytää talkooporukkaa siivoamaan, remontoimaan tai päivystämään markettien tuulikaappien edustoilla ruokakeräysten aikana. Kissojen hoitotyötä teemme pyyteettömästi, lähes kutsumuksella, mutta muuten olemme melko itsekkäitä; tilaisuuksien ja tapahtumien järjestäminen "vanhalla kaavalla" on harvoin valintamme.
Olemme vakuuttuneita, että kun itse viihdymme, myös vieraamme viihtyvät. Asiakaspalvelu onkin merkittävä osa vapaaehtoistyötä, kun seulomme parhaat mahdolliset kodit lähes kolmelle sadalle kissalle vuosittain.
Olen ollut PSEY:n toiminnassa mukana 15 vuotta enkä voi väittää, etteikö vaikeitakin hetkiä olisi ollut.
Positiivisuus ei ole aina ollut yhdistyksen määritelmä. Kolmisenkymmentä aktiivijäsentä viikottaisissa hoitovuoroissa on kuitenkin millä tahansa mittapuulla osoitus toimivasta yhteisöstä ja yhdistyksestä. Ajoittain teemme opintoretkiä muihin löytöeläinkoteihin ja - kenenkään nurkkia mitenkään arvostelematta - kotiinpaluu on aina se paras hetki.
-Taija-
Comments